Treasure Island, kaksi lukua ja vähän kolmatta

Squire Trelawney, Dr Livesey, and the rest of these gentlemen having asked me to write down the whole particulars about Treasure Island, from the beginning to the end, keeping nothing back but the bearings of the island, and that only because there still is treasure not yet lifted, I take up my pen in the year of grace 17–, and go back to the time when my father kept the Admiral Benbow inn, and the brown old seaman, with sabre cut, first took up his lodging under our roof.

Robert Louis Stevenson: Treasure Island. Harrap Limited, 1985. 1. painos 1883. Kuvittanut Ralph Steadman.

Olen vasta hyvin alussa ja tuntuu siltä etten ole päässyt aivan täysin kirjan maailmaan. Olen puoliksi 1700-luvun englantilaisessa majatalossa, hämyisessä mutta ei varmastikaan rähjäisessä, sen verran ahkeralta kertoja vaikuttaa. Majataloon on tullut asumaan vanha merimies, sen verran epäilyttävä että voisi olla merirosvokin. Muut pelkäävät häntä ja hän terrorisoi heitä merirosvolauluillaan. Muiden pitää yhtyä kertosäkeeseen (Fifteen men on the dead man's chest, Yo-ho-ho and a bottle of rum!). Merirosvolla on salattu menneisyys, joku etsii häntä, joku oikein paha.

Jännittävää. Asetelma on alustettu, nyt toiminta voi alkaa. On jo viitattu aarteisiin ja merirosvoihin, ehkä vielä kohtaamme Seikkailun. Seikkailun vastapainona on sivistynyt lääkäri joka vaatii muiltakin järkevyyttä ja hyvää käytöstä.
Kertojasta ei ole muotounut selvää kuvaa. Hän on aika nuori mutta ikäänsä on vaikeaa päätellä, majatalon pitäjän poika kumminkin ja tottunut töihin. Tuntuu auttavan äitiään valittamatta isänsä sairastaessa.

Mitään tunteita minulle ei ole vielä herännyt. Kirja ei ole temmannut minua mukaansa, se vasta houkuttelee. En tiedä tuleeko siitä mitään.
Kuvitus on kyllä komeaa ja synkkää.